Mutta mitä se nyt sitten oikein tarkoittaa?

 

Ensimmäisenä kannattaa miettiä, mitä Kulttuuri-TET voisi tarjota juuri teille. Millaisen projektin TET:iläiset ehtisivät viikon tai kahden aikana tehdä? Nuoret voivat esimerkiksi luoda nettisivuille tai blogiin sisältöä, tehdä videohaastatteluja ja -esittelyjä, pohtia yrityksen saavutettavuutta, markkinointia tai vaikkapa sitä, miten yritys tavoittaisi paremmin nuoret asiakkaat.
Projektia miettiessä kannattaa olla realistinen, mutta hyvällä tavalla utopistinen! Nuoret pystyvät huimiin suorituksiin, mutta eivät ihan kaikkeen. Lisäksi TET:iläiset tarvitsevat ohjausta ja tukea koko harjoittelun ajan. Oma työpaikan TET-ohjaajaksi kannattaakin valita sellainen henkilö, joka on motivoitunut toimimaan nuorten kanssa ja tukemaan tätä harjoittelun aikana.

 

Ilmoittautuminen 

 

Jos tuntuu, että Kulttuuri-TET sopisi teille ja haluaisitte mukaan, kannattaa ilmoittaa innostuksestaan Anna Korkeakankaalle, joka koordinoi projektia. Anna vastaa kaikkiin kysymyksiin Kulttuuri-TET:istä, ja häneltä saa tietoa siitä, miten edetä, jos olet kiinnostunut tarjoamaan Kulttuuri-TET-harjoittelupaikkaa.

Ilmoittautuessasi Kulttuuri-TET:iin sähköpostista tulisi ilmetä:

  • harjoittelupaikan tarjoaja ja ohjaajan nimi
  • viikko/viikot, joina TET järjestetään
  • ainakin alustava idea projektista

 

 Kulttuuri-TET:in voi tiivistää muutamaan tärkeimpään:

  • TET tapahtuu pienessä ryhmässä (mielellään 2–4 nuorta).
  • TET:iläisillä on oma, yritystä hyödyttävä projekti.
  • Ennen harjoittelun alkamista pidetään haastattelu, jossa ohjaaja ja TET:iläiset tutustuvat toisiinsa
    ja saavat mahdollisuuden suunnitella projektia yhdessä.
  • TET:istä on yritykselle todellista hyötyä, eikä TET:iläisen koko viikko kulu hyllyttäessä tai tiskatessa.
  • TET:in alussa nuoren kanssa käydään läpi työelämätaitoja, valmis aineisto löytyy täältä.
  • TET:in lopuksi pidetään harjoittelun purku, jossa TET-ryhmä saa esitellä projektinsa ja molemmat osapuolet saavat palautetta kuluneesta harjoittelusta.

 

Kulttuuri-TET ei kuitenkaan ole kiveen hakattu, vaan sitä voi soveltaa omaan työpaikkaan sopivaksi. Tärkeintä ovat molemminpuolinen hyötyminen, luovuus ja onnistumisen ilo.

Esimerkiksi pienellä yhdistyksellä ei välttämättä ole mahdollisuutta ottaa kuin yksi tai kaksi TET:iläistä vuodessa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että yhden harjoittelijan projekti ei voi olla yhtä työteliäs kuin ryhmän ja että mitä pienempi ryhmä on, sitä enemmän huolta täytyy pitää sen dynamiikan toimivuudesta. Jos haastattelua ei ole mahdollista pitää, sen voi korvata esimerkiksi sähköpostikeskustelulla.

Ihanteellista on, jos palautetta pystytään antamaan koko harjoittelun ajan puolin ja toisin. Ryhmällä voi olla esimerkiksi lomake, jota se yhdessä täyttää – kriittisenkin palautteen antaminen on helpompaa ryhmän suojista kuin henkilökohtaisesti ohjaajalle osoitettuna.

 

TET-ohjaajan muistilista

  • Valitkaa työpaikaltanne TET-ohjaaja, jolla on motivaatiota ja valmiuksia toimia nuorten kanssa. TET:istä tulee kaikille kurja, jos ohjaajaa ei huvita.
  • Suunnittele TET:iä etukäteen: Suunnitteluun kannattaa varata reilusti aikaa, sillä harjoittelun valmistelemisessa vierähtää tovi jos toinenkin. Selvitä, montako ohjaajaa ryhmällä on, tarvitsevatko TET:iläiset projektissaan jonkun työkaverin apua. Valitse TET-ryhmään monipuolisesti erilaisia osaajia. Haastattele valitut TET:iläiset ryhmänä, ideoikaa yhdessä projektia.
  • Kerro TET:iläisten tulemisesta muulle työyhteisölle. Muistuta, että nuorille on tärkeää, että he tuntevat itsensä tervetulleiksi ja kokevat olevansa osa porukkaa. Tähän tarvitaan jokaisen apua!
  • Tutustuta TET:iläiset uusiin työkavereihin ja talon tapoihin. Rohkaise nuoria sosiaalisuuteen ja kerro tarpeeksi monta kertaa, että kaikilta voi kysyä ja että kaikki ovat tarpeen tullen apuna.
  • Muista, että nuoret eivät välttämättä ole koskaan aikaisemmin olleet töissä – kaikkein itsestään selvimmätkin asiat voivat olla heille uusia ja vieraita.
  • Esittele paikat: näytä missä on vessa, kahvihuone, oma toimistosi. Jos tilat ovat yhtään monimutkaisemmat ja niistä on olemassa kartta, kannattaa sellainen antaa nuorille. Ei ole myöskään huono ajatus antaa TET:iläisille listaa työkavereista ja mahdollisesti heidän tehtävistään.
  • Ole saavutettavissa! Kerro selkeästi, mistä sinut tavoittaa. Anna nuorille puhelinnumerosi, jotta he saa sinut kiinni silloinkin, kun olet poissa työpisteeltäsi.
  • Jos jätät nuoret työskentelemään itsenäisesti, anna tarpeeksi hyvät ja selkeät ohjeet. Varmista vielä kolmannenkin kerran, että nuorilla on turvallinen olo jäädä työnsä ääreen ja muista, että kaikki on heille uutta ja luultavasti vähän hämmentävää. Viimeistään tässä vaiheessa TET:iläisten on oltava selvillä siitä, miten navigoida työpaikalla yksin ja mistä sinut saa kiinni, jos joku tuntuukin epäselvältä. Muistuta vielä kerran, että kaikilta voi kysyä neuvoa ja pyytää apua.
  • Anna palautetta ja kiitä. Uskalla antaa myös rakentavaa palautetta, mutta anna sitä pehmeästi ja kiltisti.
  • Muista, että nuori ei pure! Yläastelainen on vielä pieni ja luultavasti vähän ujo, vaikka vaikuttaisikin reippaalta ja osaavalta. Ole turvallinen esimies, jonka puoleen ei ole pelottavaa kääntyä.
  • Järjestä viimeiselle TET-päivälle loppukahvit, joilla TET:iläiset saavat esitellä projektinsa tulokset. Tämä on hyvä hetki jakaa TET-todistukset ja viimeiset kehut ja palautteet.
  • Nauti kokemuksesta ja pyri oppimaan siitä. Mitä olisi voinut tehdä toisin tai jopa paremmin? Toteutatko seuraavan TET:in samalla tavalla vai kannattaisiko jotain muuttaa? Pidä jatkuvasti silmällä sellaisia ajatuksia ja tehtäviä, jotka voisivat sopia TET:iläisen projektiksi tai olla osa sitä.